lauantai 23. elokuuta 2014

ILLINSAARESSA RETKELLÄ

Täällä sitä taas ollaan. Illinsaaressa retkeillä.
Välillä täytyy poiketa metsän puolelle juoksemaan.

Nää pikku ihmiset on oikein mukavia tapauksia toisinaan.
Syöttävät kaikeinlaisia herkkuja kädestä ja välillä ruokaakin.

Nyt on kohteliaisuudesta syötävä variksenmarjoja.

Löytyyköhän vielä lisää...


keskiviikko 20. elokuuta 2014

KOIRALEIDIT


Hei! Ei salamat häikäise!!!

Emännällä on nuita omanlaatusia koirankäsittely harjotuksia. Onneksi tää vei vain hetken. 

RAKSUMAISTIAISIA JA SYKSYN ODOTUSTA


Hei kuomasein! Sulla taitaa olla parempaa evästä. Utun suureksi harmiksi Nellin raksu (Roayl caninin mini adult) on ylivoimaisen paras. Naapurin kupissa on aina parempaa. Nelli pitää viedä eri paikkaan syömään ettei Utu valtaa ruokakuppia.

Utulla on ollut nyt useita ruokavaihdoksia. Näyttelyistä voitettu Boosterin kuivamuona ei ollut Utun mielestä syötäväksi tarkoitettua. Sitä on silti pikku hiljaa laitettu muun ruuan sekaan. Myös Nellin raksua on väliin laitettu mausteeksi Utun kuppiin.

Nyt penturuuan loputtua ostettiin Utulla ensimmäinen säkki aikuisten kuivamuonaa (Royal caninin adult sensible).

Suurin toivein emäntä tarjosi ensimmäisen raksun kädestä. Muutama nuuhkaisun jälkeen Utu otti raksun suuhun ja pudotti lattialle ja lopuksi kieri sen päällä. Toki ensimmäinen annos raejuuston kera upposi. 

Syksy tekee tuloaan. Koirat jaksavat paremmin ilman viiletessä. Kohta pyörähtävät taas tokokurssit käyntiin. Utu aloittaa tokon alkeet. Nellin kurssi on vielä hakusessa. Jos rallitoko jatkuu, menemme sinne.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

UTU SAARESSA

Pääsin saareen viikonloppulomalle. Matka taittui ihan tavallisella soutuveneellä. Oon ollu aika cool ja käyttäytyny rauhallisesti ihan kuin aikuiset koirat.


Nukuin yöt taivasalla koko saaren vahtina. Tää on ihan pieni yhden mökin saari. Sopivan kokoinen yhden koiran vahdittavaksi. Uuvuttavaa puuhaa tuo vartiossa oleminen... Taisin aamusta nukkua melko pitkään.

Emäntä ei ollut reissussa ja sitä ehti tulla kova ikävä. Tämmönen jättiluu oli ilmaantunut kotiin sillä aikaa. Aika makea kokoinen. Ei mee ihan helposti hukkaan.

lauantai 2. elokuuta 2014

NELLI RYHMÄNÄYTTELYSSÄ SIIKAJOELLA

Tämänkertainen automatka ei päätynytkää vaellusreitin varteen. Mää oon aika rauhallinen, vaikka Utu vähän mua välillä villitteeki. Ja tuttuja on ihana moikata.

Emäntä ei mun takia es kovin paljo ressannu. Ainoastaan sillä huoletti, että alan nuuhkia kehän tuosuja kun pitäs juosta. En kyllä kauheena viittiny panostaa siihen juoksemiseen ja saatiin vähän siihen suuntaan viittaavaa palautettakin.  

"Feminiininen nuori narttu, jolla on hyvät mittasuhteet. Hyvä pää ja ilme. Hyvät pienet korvat. Hyvät silmät ja purenta. Useita välihammaspuutoksia. Etuosa saisi olla paremmin kulmautunut. Tiivis runko. Sopivasti kulmautunut takaa. Hyvä häntä. Karva ei parhaassa kunnossa tänään. Liikkuu tasapainoisesti ja rodunomaisesti, mutta etuliikkeessä saisi olla enempi tehoja. Kaula voisi olla hieman pidempi. Oikea temperamentti." -tuomari Maija Mäkinen

Laatuarvostelu erinomainen
Kilpaarvostelu NUK ERI1


ROP-PENTU UTU

Siikajoen ryhmänäyttelyssä  oli tosi kivaa. Kauheesti kavereita. Alussa olin ihan villissä. Oisin halunnu tutustella kaikkiin vastaan tuleviin. Emännän poskia tais vähän punottaa, ku taisin vähän pittää ääntäki.

Kyllä me koirat sitte rauhotuttiinki, kun vähän oltiin saatu purkaa suuria tunteita. Ehdittiin harjoteitella vähän kehäkäytöstäkin paikan päällä Utun kasvattajan oppilaina.

Nyt ihmetellään miten hyvin sitä sitten lopulta kaikesta selvittiin.

" 8kk, Feminiininen narttupentu. Hyvä pää, hyvin kiinnittyneet korvat. Hyvän malliset, mutta turhan vaaleat silmät. Hyvä purenta. Hyvä kaula. Tasapainoisesti kulmautunut. Hieman pitkä lanne. Hyvä luusto. Hyvä häntä. Lupaava turkki. Hyvä puhdas väri. Miellyttävä käytös. Liikkuu tasapainoisesti sivusta, hyvin edestä, hieman ahtaasti takaa." - tuomari Maija Mäkinen

Maistuu hyvälle. Rotunsa paras pentu. Kunnia palkinto.

NÄYTTELYYN VALMISTAUTUMISTA

Nyt on meijän maailma menny ihan mallilleen. Tällaisen maalaiskoiran ei anneta enää kuoppia kaivella ja kieriä metsissä.  Tuo Nelli on saanut vähän enemmän vapautta ku se on ruskee jo muutenki. Syynä on on jotku virallisemmat näyttelyt joita emäntä on jännittänyt jo monta päivää.

Eniten se jännittää miten se ite ossaa käyttäytyä. Meijän tietenki pitäis osata seistä nätistä. Ja muutenki pitäs näyttää nätiltä joka suunnasta. Tietenkin nyt ollaan kovasti kotona treenattu. Näyttelyhihna on mun inhokki.