Tämänkertainen automatka ei päätynytkää vaellusreitin varteen. Mää oon aika rauhallinen, vaikka Utu vähän mua välillä villitteeki. Ja tuttuja on ihana moikata.
Emäntä ei mun takia es kovin paljo ressannu. Ainoastaan sillä huoletti, että alan nuuhkia kehän tuosuja kun pitäs juosta. En kyllä kauheena viittiny panostaa siihen juoksemiseen ja saatiin vähän siihen suuntaan viittaavaa palautettakin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti