torstai 28. marraskuuta 2013

NELLI-VAUVA PIHAA TUTKIMASSA

ihmettelen,

tutkin,

nuuhkin,

katselen, koko mun maailman on yhden pihan kokoinen.

Tuo Uuno opettaa mulle koiran tapoja, kuinka tehdä kuoppia ja kaivetaan, kaivetaan ja kaivetaan.  

Tässä mää yritän olla jo kaverina.

UNIVAUVAKUVIA

"Niin rento ja pehmeä pallero..." Nukahdin emännän syliin. Omaan petiin mut sitte kannettiin nukkumaan. 


Sikiunessa selällään. Maha näkkyy ihan paljaana.

Silmät tiukasti kiinni. 


Tässä paikassa tuodaan ruoka meilkein sänkyyn.

NELLIN VAUVA-AIKAA HAIKAILLESSA

Mun emäntä haikaillen katsoi mun pentukuvia ja päätti lisätä tänne vielä muutaman kultaisen vauvakuvan. Koirat kasvaa nopeammin kun lapset se tuumas.


Tässä kuvassa mua vielä ootellaan. Mulle on rajattu "oma huone", jossa saan ihan rauhassa syödä ja levätä. Huoneeseen on laitettu esille kaikenlaista tavaraa, jota mua varten on hankittu.Kattokaa tuota vesikuppia!!! Mikä amme. Emäntä ei oikeen tajunnu kuin pieni mää oon. 

Pikku ipana!!

Tässä oon isännän sylissä. Näissä vauvakuvissa mun silmät on ihan siniset!!!!


"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.."

Emäntä ei meinaa erottaa mua ruohon seasta. Niin hyvä suojaväri mulla.


torstai 21. marraskuuta 2013

NELLI ILLINSAARESSA METSÄLENKILLÄ

Tänä aamuna oli mukava pieni pakkanen. Heti kun pisti kuonon eka kertaa ulos, tuli emännällekkin sellanen fiilis että nyt täytys päästä mettään. Niinpä me hypättii autoon ja ajettiin Illinsaaren hiihtomajalle. Juoksentelin ihan vapaana, kun taaskaan siellä ei ollu ketään muutakun me. Ihan autio paikka. Ihan hyvä vaan.




Tuo vapaus on meidän välinen luottokysymys. Pysyn aina siinä emännän lähituntumassa ilman ohjausta. Joskus juoksen vähän eelle ja käännyn katsomaan pysyykö emäntä mukana. Sitähän joutuu vähän väliä oottelee. Täytyy kyllä sanoa, että kyllä tuo emäntä väliin jaksaa juostakki. Tarkotus ois sen kuntoa vähän alkaa treenauttaa. 



On se kyllä väliin niinki, että joku tuoksu houkuttaa mut nuuskimaan ja jään oikein tutkaileen sitä paikkaa. Sitte mää vähän joudun spurttaan että saan emännän kiinni. 


Tällä kertaa emäntä kuitenki otti nakin paloja mukaan ja tehtiin lenkillä luoksetuloharjoituksia. 


"Metsä on koiran toinen koti." Tämmösen lausahduksen emäntä joskus on lukenu jostain. Musta tuntuu että tuo lause on ajateltu ihan koiran sydämestä asti.
Pysähdyn ja kuuntelen. Jokin vaisto herää. 

Tarkkaavaisena astun muutamia askeleita kerrallaan. Pysähdyn taas hetkeksi.





Metsäntaika on lumonnut meidät.









sunnuntai 17. marraskuuta 2013

AIVOJUMPPAA KOIRILLE

Tämä peli-idea sai alkunsa oikeestaan pentukurssilla. Se nainen joka kouluttaa mun emäntää sanoi, että munlaisten koirien aivot tarttee työtä. Muuten musta voi tulla ihan tylsistyny. Semmoset sessut ei oo sitte enää niin hupasta seuraakaan. 



Kärkkäisen valikoimista mun emäntä osti kolme peliä. Se ensimmäinen oli ihan naurettavan helppo. Ihme ku tuo, ku pakkauksessa luki, että soveltuu myös kissoille. 

Tämä tässä kuvassa on ihan koirien peli, mutta senki tekasin niin nopeesti, että emäntä pelkäsi että mun aivot ei jumppaannu sen rahan eestä, mitä pelit tuli maksamaan. Se luuli että nuo teipit vaikeuttaa peliä. Mut mää vaan kääräsin ne nätisti ensin hampailla eestä pois. Helppo nakki tämäki peli.

Herkut on syöty, vieläkö ois hyvän makusia pelejä lisää?? 
Tämä kolmas peli ei oo juurikaan sen vaikeempi kun nuo muutkaan. Vaatii vaan vähän enempi työtä pyörittää tuota punasta kantta. Tässä pelissä on kaksi aukko, joista toinen on peitetty keltasella lätkällä. Tossa matolla se on. Kun tohon kanteen panee vähän vauhtia, sinkoaa tuo lätkä lentoon. Sitte vaan järjestyksessä nuolee kolot tyhjiksi. Ei tässäkään mulla kauan mee. Tämä juttuhan vähän niinku koirien karkkipäivä.

Mun emäntä tutustu semmoseen kirjaan kuin Leikitellen koiran kanssa: kehittäviä agility- ja taitoharjoitteita. Kirjan kirjottanu yks maailmankuulu koiratempputaiteilija Kyra Sundance. Tää idea sai alkunsa siitä kirjasta. Ehkä me kokeillaan siitä kirjasta vielä muitaki juttuja. 



Mun pitää tässä nyt ensin vaan istua. Ei kovin vaikeeta. Vaikka oon kyllä tosi tarkkaavaisena, onhan emännällä kaiserwurstipalanen kädessä. Sitte se panee niitä paloja maton alle sinne tänne. Sitte vielä toinen kerros ja toinen matto päälle. Mää saan aloittaa homman, kun mulle sanotaan etsi.

Kahen maton läjä. Nuuhkin ja kiskon hampailla hyviltä haisevia kohtia. Vie aikansa ennen kuin matot on myttyrällä ja joka pala löydetty. 

perjantai 15. marraskuuta 2013

NELLI PESULLA

Mää kävin Illinsaaressa pururadalla juoksemassa isännän ja muutaman muun kaverin kanssa. Olinpa sitten yltä päältä kurassa ja märkä. Jotkut ihmiset sanovat sitä koiran ilmaksi. Se vissii meinaa jotaki semmosta, että muut ei uskaltaudu ulos sillä ilmalla ku me karvakuonolaiset.

Emännän mielestä olin reissun jälkeen sen näköinen, että mut piti pestä. Tässä kuvassa mut on just kasteltu. Ihan hävettää, kun mun komea turkki menee nahkaa pitkin ja näytän kuin miltäkin Perhoskoiralta.

Emäntä hiero muhun shampoota. Se on ihastunu semmoseen ku Bio-room ExtraBody shampooseen. Ylleensä mää oon emännän sylissä, kun se kastelee ja hieroo shampoon mun turkkiin. Nyt se laski mut lattialle ja alko ottaa musta kuvia ihan ihmeellisellä hetkellä. Mulla oli aika outo olo. Tuntu ihan siltä että täytyy seisoa. Mun emäntää vähän nauratti tää tilanne. 

Tässä shampoo on jo pesty pois ja mää oon saanu ravistaa. Oon suihkussa  ihan kiltti ja rauhallinen sessukka. Suihku ei oo kovin kiva juttu. Mutta parasta suihkun jälkeen on kun emäntä ottaa mut syliin ja hieroo turkin kuivemmaksi lämpösessä saunassa.  

Tässä istun lauteella. Emäntä muistelee monesti ensimmäistä kertaa kun kävin pesulla. Tärisin suihkussa ja pelotti ihan kauheesti. Mutta sitte kun mua kuivattiin saunassa, niin rauhotuin ja rentouduin. Mun silmät painui kiinni ja nukahdin emännän syliin.  

Sitte emäntä vie mut omalle paikalle ootteleen kampausta ja föönäystä. Musta tuntuu että täytyy hiero turkkia mattoa vasten. 

Sillä aikaa, kun emäntä itse saunoi mää olin kaivautunut omaan pesään nukkumaan. Se ei raaskinu mua herättää, vaan päätti kammata mut vasta aamulla. Mulle kyllä uni mastui lenkin ja pesun jälkeen. 

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

KOIRAILUN OPETTELUA

Naudan niskaluu on mun lempparia. Alussa söin pelkästään Roayl Caninin mini junioria. Emännästä tuntui että syön liian pieniä annoksia. Se pelkäs etten saa tarpeeksi ravintoa. Sitte söin lisäksi näitä luita. Nyt näyttää jo siltä että oisin liian pullea...=) Täytyy alkaa katsoa mitä suuhunsa pistää.

Pentukurssilla sain aina kauheesti nakkia. Nyt ne herkkukurssit on ohi ja ootetaan millon pääsen taas uudelle kurssille. Niissä harjoitellaan
 tokoa ja näyttelyitä. Ollaan me kovasti harjoteltu kotonaki, mutta kurssilla näkee aina kivoja kavereita. Viimeksi ihastuin yhteen Berhantilaiseen.  

Mää tykkään kaikesta pehmeestä. Harvon oikeestaan oon sängyllä. Olohuoneessa on kiva karvamatto, jonne kannan luita jyrsittäväksi. Karvamatolla on muutenkin kiva lötkötellä. Yks mun lempparipaikka oli emännän sängynalunen, mutta sitten emäntä teki mulle olohuoneen pöydän alle kivan pienen luolan. Sinne käyn piilottelemassa kaikenlaisia aarteita.
Oon saanut juoksennella pihalla ihan vapaana. Niin siinä kuitenkin kävi, että tulin emännän mukaan "siihen ikään"

siis naapurin poikakoira alkoi ihan kauheesti kiinnostaa. Mua ei sitten enää laskettu vapaaksi ilman erityisvalvontaa. Emäntä otti trampoliinin uudenlaiseen talvikäyttöön. Siinä on ollu nyt turvallista väliin olella.

Tosin musta alkaa jo tuntua ettei tuo naapurin herra niin kovin kummonen oo, että sitä viittis lähtä tervehtii.


NELLI URHEILEE


Täytyyhän sitä kahdella koivella osata kävellä ja pyörähtää. 

Mun lemppari ulkona on pallo. Yleensä mua kiinnostaa se pallo jota potkastaan tai jolla joku toinen on jo pelaamassa. Mää oon yleensä se keskushyökkääjä.

Tää on tosi hyvä pallo ja sitä on kiva kantaa. Toistaiseksi se on kestäny.Emäntä on aatellu että se vois joskus alkaa tutustua pallopaimennukseen.

NELLIPALLO

Mun lemppari juttuihin nykyään kuuluu koppeilu ja jalkapallo. Alussa pallot eivät napanneet mua ollenkaan. Nyt mää nappailen niitä kiinni vaikka ilmasta. Oon jo aika haka siinä.

Tämän kopin otin ihan istultaan kiinni. Jos katot kuvaa tarkemmin, niin varmaan huomaat nuo vanupallerot lattialla. Se pikku kisu ei kestäny mua enää.

Emäntä antaa mun hetken nautiskella kopista. Päästän pallon vasta ku pyydetään...

...ja jos ei pyydetä sitä voi pyörittää ja pöyhiä muutenkin.


Meillä siirryttiin temppuilussakin euroaikaan. Tässä sitten oon pyörähtämässä euron verran.


NELLI 7 KK

Tuo tyttö on mun kaveri. Sen nenänalus on niin houkuttelevan makuinen ja se kikattaa, kun sitä nuolee. 

Tykkään osallistua kaikkiin kotitöihin. Nyt ollaan emännän kanssa imuroimassa. Parasta kuitenkin on kun päästään kaivaan kukkapenkkejä. Tuo mun emäntä on aika kova istuttaa. Niinpä me kaivetaan kuoppia yhtenään.

On mulla upea turkki, vaikka ite sanonki. Tai ainakin emäntä sanoo niin. Monesti kyllä vastaantulijatkin lenkillä ihastelee mun turkkia.