torstai 27. maaliskuuta 2014

UUTUUKSIA

Nyt aloitettiin koulutusnamien kokeilu. Ensimmäiset maistiaiset pietty. Hyvän makusia.

Haukiputaan mustin ja mirrin valikoima ei ollut kovin suuri. Mutta tätä shampoota päätettiin kokeilla. Valkoiselle koiralle suunniteltu, mutta sopii myös tummille koirille. 

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

AAMU KOIRAPUISTOSSA

Tänään oli jälleen kaunis ilma joten suuntasimme heti aamusta Illinsaaren koirapuistoon. Muita koirallisia ei näkynyt, joten emäntä otti meistä muutamia kuvia.
Aluksi piti haistella ketä täällä on juoksennellut...

Leikittiin Nellin kanssa kepeillä.Välillä piti pysähtyä jyrsimään.
 

Kun suurin juoksupalo meni, alettiin lähteä kotiin. Emäntä piti meille vielä kurssia hihnassa kulkemisesta. 

tiistai 25. maaliskuuta 2014

KOIRAPUISTOILUA JA UUSIA LUITA


Tultiin just kotiin. Mää oon ihan pupunvärinen. Niin ne ajokoirat siellä koirapuistossa tuumas.

Me ollaan alotettu nyt koirapuistoilu oikein kunnolla. Tänään oltiin kolmatta kertaa koirapuistossa. Ihan kivasti meni vaikka vielä mulla vähän jänskättää.

Eka kerran olin melkein koko ajan penkin alla. Nyt juoksin jo aika rohkeesti Nellin ja parin ajokoiran kanssa. Ne oli siinä mielessä kivoja kavereita kun eivät haukkuneet. 

Emäntä on huomannut että paras tapa viedä meidät uuteen paikkaan on, että mää meen ensin tutusteleen ja Nelli tulee perässä sitten kun mää oon vähän rohkaistunut. Nellille ei tuu tarvetta suojata ja puolustaa mua. Ja mun on aika oppia siihen että pärjään kyllä ihan itekki.

Saatiin yheltä kaverilta hyvän makuinen pureskeluvinkki.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

SISARUKSET

Meistä on tullu oikeat siskokset joiden välillä on koko ajan pientä kilpailua, huolenpitoa ja ollaan kyllä aika painikaverit. Ollaan ihan toisillemme ihan ihanteellisia seurakoiria.

Jos Utu ei riittävän nopeesti tottele luoksetulo käskyä, 
meinaa Nelli lähtä paimentaan Utua. Utu ei oikeen näytä aina ymmärrätävän Nellin tarkotusta, vaan luulee sitä leikiksi.

Tässä juostaan taas kepin perässä.



UNNA KYLÄILEMÄSSÄ

Meille tuli vieras viikonlopuksi kylään! Sen lempipaikka meidän talossa on keittiöonpöydän alla. Tässä otetaan yhessä nokosia. Alan olla siihen jo vähän tottunut.Mää oon kuitenkin sitä mieltä että oon tämän paikan pomo ja vastuussa alueen vartioinnista.

Jämpti tai ei, ei se saa toisten leluihin koskea tai mennä makuuhuoneisiin. Ei sekään oo kiva että alkaa mielisteleen mun emäntää tai isäntää. Saati sitte se että kun mulle heitetään keppi ni kuvittelee sen itelle ottavansa.

Lelut emäntä nosti pois. Mutta siihen piti tottua että emäntä ja isäntä ite päättävät ketä haluavat rapsuttaa. Rapsutuksia saa tasasesti kaikki lähellä olevat. Ei haukuta eikä irvistellä.

Nellistä on kehkeytynyt Utun myötä aika periksi antamaton kunkku, joka pitää puoliaan isonkin koiran eessä. 

Aluksi meitä kyllä hirvitti. Unna on aika jättiläinen. Rodultaan jämtlanninpystykorva. Meitä siis huikeesti korkeempi. 

Meistä tuntui että Unnalle pittää haukkua. Varsinkin Utua kauhistutti Unnan suuri koko. 
Utu menikin monesti penkin alle piiloon. 
Lopulta Utu tottui ja kävi haastaan Unnaa leikkimään. Emäntä joutui koko ajan valvomaan ettei leikit mene liian rajuiksi. Unnakaan ei ole kuin yksi vuotias ja leikkisi oikein mielellään.


Kun Unna levähtää on hyvä hetki tulla nuuhkimaan ja tutustelemaan. Emännän meilestä mun pitäs saada nyt paljon uusia koirakavereita.

Oon tosi kiinnostunut Unnasta vaikka väliin ei tiedä miten oikein suhtautuis. 



tiistai 11. maaliskuuta 2014

NELLI JUHLII ! ! ! 1 VUOTTA

Hei! Kuvassa tämän päivän sankari! Oon nyt yks ja melkeen aikuinen!

Tänään aloitin aamun pyörälenkillä. Sen jälkeen peuhattiin Utun kanssa sisällä.

Saa nähdä mitä päivä tuo tullessaan! Lasten mielestä 
mulle pitäis hommata oikein oma paketti, jossa ois jokin iso luu.

Utuki halus kuvaan. Se kyllä seuraa perässä ihan kaikkialle ja varmistaa ettei jää vaan mistään paitsi. 



Meijän aamulenkit tehdään nykyään sillä tavoin että toinen jää kotiin oottamaan ja toinen pääsee mukaan. Ja sitte vaihto. Emäntä saa siis oikein kaksi aamulenkkiä. Tällä tavoin Utu harjottelee ihan ypöyksin oloa. Ja toiseksi tota vauvaa ei vielä voi viedä pyörälenkille. Tänään Utu pääsi eka kertaa harjotteleen pyörän rinnalla kulkemista. Se alkaa siitä että emäntä taluttaa pyörää lenkillä mukana. 

Tää on mun peuhukaveri ja Utu saa hoiella Uppiksen!


Mää kävin viime viikolla rokotuksella ja nyt on nämä ekat rokotukset kunnossa.

Voitin vihdoin rappupelon ja kiipesin tosi reippaasti kerrostalon raput kun käytiin samalla mun koirakummilla kylässä.

Nellillä on kohta yks vuotis rokotus ja mää en pääse mukaan. Oon harjotellu yksioloa nyt tosi säännöllisesti joka aamua. Kivasti on menny. Vähän uikutan perään, kun huomaan että toiset on lähdössä. Mutta makaan ihan rauhassa omassa huoneessa kun emäntä palaa takaisin. 

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

KEPPEILYÄ

Keppi on kunkulla. Meijän keppeilyssä on semmoset säännöt että keppi, joka ei ole kenenkään hallussa ei oo kiinnostava.

Lentävät kepit arvioidaan tilanteen mukaan; Saako keppi lentäessään riittävää mielenkiintoa leikkiin osallistujilta.

Nykyään uskaltaudun joskus härppimään Nellillä olevaa keppiä. Ja jopa tarttumaan siitä kiinni. Nelli on kyllä aika ärhäkkä ja vikkelä kun sille päälle sattuu. Ei sitä vielä juoksemalla kiinni saa.

Nelli vie kepin turvaan ja sitte mää mietin kiinnostusinko emännän heittämästä kepistä vai tekisinkö yllätyshyökkäysen Nellin pesälle.


Meillä on nyt hiihtoloma ja lapset on kotona. Kävin koululaisten kanssa lenkillä ja nyt on vedetty rundia pitkin pihaa. Lumi on tarttunut paakkuina turkkiin.

Pittää tehä taas kierros.

Pakko kaivaa. Tuoksuu niin hyvälle.

Tässä sitä ollaan koko pää kuopassa.

Emännän arvion mukaan oon iso vauva. Hyvin leikkisä ja energien. Sanon kyllä isosti jos haluan jotain. Ymmärrän kiellon, jos jotain tavaraa ei saa ottaa.

Aamusin oon tosissaan hellyyden kipeä. Päivällä taas riittää vauhtia enkä paljo ehdi 
olla rapsuteltavana. Mutta osaan myös hienosti rauhoittua.  

tiistai 4. maaliskuuta 2014

KUULUMISIA

Moi! Tässä mää lötköttelen! Väsyttää. Mun hampaitakin kutisee ihan hirveesti. Yks hammas on irronnut. En tiiä nielasinko sen vai tippuko se jonnekkin. Lapsia harmittaa se ettei sitä voi laittaa nyt hammaskeijua ootteleen.

Auts! Nyt tuo kaveri tuli mun huoneeseen ja kehtas vielä mennä mun sänkyyn. En viihtiny nousta ni kiemurtelin näin kyleltään sanomaa että HOI! Se on mun peti!

Nelli, voisit siirtyä omaan petiin. Tässä yritän antaa pientä vihjettä...

Oma peti vallattu! Huomenna ois sitten rokotus ja viimenen pentukerho.