KOIRAPUISTOILUA JA UUSIA LUITA

Tultiin just kotiin. Mää oon ihan pupunvärinen. Niin ne ajokoirat siellä koirapuistossa tuumas.

Me ollaan alotettu nyt koirapuistoilu oikein kunnolla. Tänään oltiin kolmatta kertaa koirapuistossa. Ihan kivasti meni vaikka vielä mulla vähän jänskättää.

Eka kerran olin melkein koko ajan penkin alla. Nyt juoksin jo aika rohkeesti Nellin ja parin ajokoiran kanssa. Ne oli siinä mielessä kivoja kavereita kun eivät haukkuneet. 

Emäntä on huomannut että paras tapa viedä meidät uuteen paikkaan on, että mää meen ensin tutusteleen ja Nelli tulee perässä sitten kun mää oon vähän rohkaistunut. Nellille ei tuu tarvetta suojata ja puolustaa mua. Ja mun on aika oppia siihen että pärjään kyllä ihan itekki.

Saatiin yheltä kaverilta hyvän makuinen pureskeluvinkki.

MEIDÄN OMA KOIRAKUISKAAJA

"Vauva pissalle", sanoi nuorin lauman ihmisjäsen. Oli pukenu siskon takin, eri pari kengät ja lapaset. Ihan ite. Täytyihän sitä sitten seurata.

Ollaan ihan kavereita, vaikka tuo tyttö on väliin vähän arvaamaton. Saattaa ottaa luut suusta ja antaa sitten Nellille. Välillä toisin päinkin, että fifty-fifty. 

Pikku jäsen matkii emäntää ja isäntää taitavasti. Nyt se potkas pallon mulle. Mää en ainakaan vielä niin kauheesti välitä palloista kuin Nelli. Käyn toki monesti tarkastaa kuinka pitkä roikku tuli.

Pallo ei enää innosta. Mitäs nyt?

Missä Utu? Meni pikkuselta hukkaa, mutta huutelu kuuluu tänne asti...

...matkassa ollaan.

Joskus tuntuu että täällä metässä meinaa olla kahelle koiralle vähän ahdasta.

BROSSI-UTU 7 VIIKKOA

Mua tultiin katsomaan jälleen. Iso neitihän olen jo. Melkein seitsemän viikkoa.

En millään malttas olla tuon pojan sylissä. Kiire on juoksemaan ja leikkimään. Lopulta se keksi ottaa mahan alta kiinni etten pääse karkaamaan. 

BROSSI 6 VIIKKOA

Hei! Mua tultiin taas katsomaan. Nämä yhdet vieraat käy meillä yhtenään. Nyt oli jo kolmas kerta. Tänään oon täyttänyt 6 viikkoa. Muutama päivä sitte kävin eläinlääkärillä ja kaikki meni oikein hyvin. Painoin noin kaksi ja puoli kiloa. Korvatkin on jo terhakkaasti pystyssä.

Tässä sitä lötkötetään yhen tytön sylissä. Enpä mää kovin pitkään kuitenkaan paikallaan viiti olla. Ja sanon kyllä isoon ääneen jos meinaa kakattaaa, pissittää tai on nälkä. 

BROSSIN LUONA VIERAILULLA

Minä pikkuinen täytän muutaman päivän päästä viisi viikkoa. Nukun, syön ja leikin kolmen sisaruksen kanssa. Se on aika väsyttävää puuhaa. Sitten täytyy taas nukkua...

Vaikka on ilta mun täytyy vähän raotella silmiä ja tirkistää. Kuulin, että mua on tultu katsomaan. Uusia omistajia. Mitä lie tarkottaa...

Tulevan isännän sylissä. Ai että sulonen, ne sanoo. Ja kevyt.

Isken silmää... Vielä saan jäädä emon turvalliseen huomaan. Nähdään!!!  

NELLI-VAUVA PIHAA TUTKIMASSA

ihmettelen,

tutkin,

nuuhkin,

katselen, koko mun maailman on yhden pihan kokoinen.

Tuo Uuno opettaa mulle koiran tapoja, kuinka tehdä kuoppia ja kaivetaan, kaivetaan ja kaivetaan.  

Tässä mää yritän olla jo kaverina.

UNIVAUVAKUVIA

"Niin rento ja pehmeä pallero..." Nukahdin emännän syliin. Omaan petiin mut sitte kannettiin nukkumaan. 

Sikiunessa selällään. Maha näkkyy ihan paljaana.

Silmät tiukasti kiinni. 

Tässä paikassa tuodaan ruoka meilkein sänkyyn.

NELLIN VAUVA-AIKAA HAIKAILLESSA

Mun emäntä haikaillen katsoi mun pentukuvia ja päätti lisätä tänne vielä muutaman kultaisen vauvakuvan. Koirat kasvaa nopeammin kun lapset se tuumas.

Tässä kuvassa mua vielä ootellaan. Mulle on rajattu "oma huone", jossa saan ihan rauhassa syödä ja levätä. Huoneeseen on laitettu esille kaikenlaista tavaraa, jota mua varten on hankittu.Kattokaa tuota vesikuppia!!! Mikä amme. Emäntä ei oikeen tajunnu kuin pieni mää oon. 

Pikku ipana!!

Tässä oon isännän sylissä. Näissä vauvakuvissa mun silmät on ihan siniset!!!!

"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.."

Emäntä ei meinaa erottaa mua ruohon seasta. Niin hyvä suojaväri mulla.

NELLI

Tuo oranssi pentu tuossa mun vieressä on mun veli. Meillä oli hauskat leikit. 

Siinä se on! Pieni, pörröinen, suloinen nallukka. 

Vihdoin löytyi koira, jota emme tienneet olevan olemassakaan. 

"Ei kovin pieni,ei kovin suuri, vaan sopinvan kokoinen juuri...", 

sievä, miellyttämishaluinen, seurallinen, oppivainen, ei metsästä, pienellä vahti- ja painennusvietillä varustettu pihassa pysyvä koira. 

"Emme me pienet koiran pennut muuta kuin leikkiä lyömme.."

 Gierrat Risku, Nelli syntyi 11.3.2013 ja muutti kotiimme noin kahdeksan viikon ikäisenä.

(Nellin kasvattajan kotisivut http://personal.inet.fi/koti/gierrat/index.htm)

Siitä alkoi koiran hoidon opettelu. (Tosin meillä oli ollut muutamia hoitokoiria viikonloppulomalla silloin tällöin.) Ja niinhän siinä kävi, että pikku hiljaa alkoi tuntua siltä että laumaamme mahtuisi vielä toinen koirakaveri. Ihan vain kaveriksi telmimään. 

Mittelpitzin rotupiirteet olivat ihanan ihastuttavat mutta isäntä haaveili vielä hiukan isommasta koirasta. Sellaisiakin netistä löytyi. Niinpä unelma omasta Grosspitzistä sai alkunsa.

Haaveena on siis kasvattaa laumaa joko toisella Mittelspitzillä tai Grosspitzillä

Omassa pedissä on ihanaa ja turvallista. Sen paikka on keittiössä. Olohuone on niin suuri ja valtava että siellä minua hiukan alkuun pelotti.