VETOKISA

Emäntä yllyttää meitä leikkimään samalla lelulla. Ylleensä me kiskotaan aluksi kolmestaa. Keppejä ja palloja Nelli ei mulle anna mutta tässä jutussa se helposti luovuttaa ja emäntä kannustaa sitä tarttumaan leluun uudestaan. 

Sainpas!

AAMU-ULKOILU

Tultiin just perinteeksi käyneeltä aamulenkiltä. Tällä kertaa emäntä otti mukaan pikkupojan. Oltiin sen kanssa samassa narussa.

Pienen lenkin jälkeen meijät on päästetty vapaiksi ja sitten kyllä me Nellin kanssa oikein kunnolla peuhataan. Tännään oltiin Nellipalloa.

Nelli on aina nopeempi. Mutta kyllä määki välillä pääsen potkimaan. Emäntä on välillä vähän mun puolella.

Nelli kantaa pallon turvaan.

Hei! Eikö kukaan huomaa että pallo on vapaa! Tässä näytellään sitten niin välinpitämätöntä...

Mutta heti kun joku on tarpeeksi lähellä. Nappaan pallon ja otan jalat alle.

"Omat tassut kirjoissa" Utukka pelissä mukana. =)

ULKONA SYÖMÄSSÄ

Pääsin maisteleen jotain hirmusen hyvää. Päivän menu oli pakastettua rustoluuta. Ei tiiä miten näin hienoa ruokaa suuhunsa ottas.

Nelli on ollu ulkona syömässä ennenkin. Se näyttää tuntevan jo syönti tavat ja tyylin.

UTU 11 VIIKKOA

Mulla on paljon uusia taitoja. Oon niin iso, että pääsen hyppäämään sohvalle ihan ite. Lasten kanssa sitä välillä oikein leikitään. Otetaan vauhtia eteisestä asti ja sitte hyppy sohvalle. Ne on niin ilosia ku mää pääsen perässä. En mää kyllä nykyään tarvi es vauhtia. 

Aluksi musta tuntu tosi vaikeelta olla koko yö erossa perheenjäsenistä. Välillä emäntä tai isäntä kanto oman patjansa mun huoneen viereen, että saatiin jatkaa unia. 

Nyt on menny muutama yö kokonaan ilman ikävöintiä. Oon huomannu että ku herätyskello soi, ne aikoo nousta. Aamulla pittää päästä heti  syliin ja rapsutettavaksi. 

MATOKUURILLA

Meille koitti oikeat herkuttelupäivät! Emäntä päätti, että nyt on matokuurin aika, koska Utun ensimmäiseen rokotukseen on enää viikko. Musta se matojuttu maistu enempi jauhelihalle, että voispa tuota olla kuurilla vaikka joka päivä.

Tuo emänttä on niin simppura ettei se antanukkaa noin vain sitä lihapullakönttiä. Ei se sitä itekkää syöny, mutta piti tuollain vaan omassa nyrkissä. Kokeilin ensin sievästi tassulla, että saisko nyrkkiä auki.

Lopulta emäntä vähän vinkkas: -Utu. Katsoin silmiin ja nyrkki aukes. Aika monesti sitä joutu silmiin katsoon että koko kuuri saatiin syötyä.

Ihan lopuksi vielä tarkastin ettei mihinkään sormenväliin jääny sitä lihamössöä.
Niin hyvää se oli.

Ollaan me vähän muutenkin valmistauduttu siihen rokotukseen. Emäntä on ottanut mua mukaan pienille kävelylenkeille ihmetteleen autoja ja muuta maailman menoa...pyöriä, lapsia ja rollaattoreita. Kun Nellikin on mukana tuntuu, että uskaltaa paljon paremmin. Emännän mielestä meillä meni jo tänään aika hyvin, vaikka hihnat välillä sotkeutu. 

NELLIN ENSIMMÄINEN KARVANLÄHTÖ

Yllätys oli melkoinen kun emäntä alkoi harjata mua tänään. Musta kun ei oo yhtään pölissy karvoja. Eka vätäisyllä irtos sellainen tupsu, että emäntä päätti harjata mut perusteellisesti. 

Tunteroisen harjauksen jälkeen tuommonen kasa hahtuvaisia lähti mutta vielä jäi turkkia jälellekki. 

HIHNAILUA

Me kuonolaiset lähdettiin ulkoiluttaan perheen pientäväkeä. Ei aina vielä kuljeta ihan samaan suuntaan. Mutta aika hyvin pikku ihmiset kulkee perässä. Pihalla ollaan oikeestaan vasta harjoteltu tätä talutin juttua. 

Emäntä kerran yritti viedä mua kujalle, mutta löin jarrut pohjaan.