NAISTEN REISSUSSA

Jälleen taas vaeltamassa. Tää on oikeestaan naisten reissu. Eka kerta kun emäntä on jäämässä autiotupaan yöksi. Siksi minä, hurjan pelottava rosvovahti pääsin mukaan. Kukaan ei siis ryöstä tai edes yllätä emäntää.

Sain luvan nukkua emännän sängyn vieressä ja hyvinhän siitä reissusta selvittiin. Vain yksi ainoa aamulenkkeilijä tavattiin.

Valkoisena koirana hommasin komeat mustat raidat turkkiin. Vähän vissiin nuuhkailin liian lähellä nuotiopaikkaa. Siitä emäntä sai taas harmaita raitoja tukkaan kun näyttelyyn on enää kaksi viikkoa.

Turkkia lioteltiin aika monessa shampoossa ja noen poistoaineessa ennen kun olin taas valkoinen.

VORLOKINHALKEAMA

Nelli kurkisteli Vorlokin halkeamaa.

Aikuisseurassa lähdettiin rankemmalle reitille Tuomivaaran laelle. Reitti oli yhtä ylöspäin nousua. Emäntä puuskutti, mutta me kuonolliset tehtiin muutama lisälenkki polun kylkeen.
 

Maltettii vähäksi aikaa istahtaa.

Nelli hakeutui ihmisseuraan ympäristötutkimusten jälkeen.

Mökillä uni maittoi jälleen.

VUORILAMPI

Välistä täytyy vähän kiilailla. Jälleen ollaan metsässä matkalla Vuorilammelle.

Periltä löytyi kirkasvetinen lampi, jossa oli piristävää käydä pulahtamassa kuuman vaelluksen jälkeen. Laiturin päässä oli vettä hulppeat 10 metriä, että emäntää hirvitti.

Mun juomapullo jäi autoon, joten kuonon on mahuttava pahvikuppiin.

Iltalenkillä kiipeilimme Pieni tuomivaaran rinteitä ja ihailimme auringonlaskua.

TUOMIVAARAN LAELLA

Lähdimme viettämään päivää vaaran laelle. Isäntäväki valloitti savuisen kodan ja me koirat temmelsimme metsässä. 

Korvatunturille on täältä vielä aika pitkä matka. Ei taieta tännää juosta sinne asti.

MÖKILLÄ UIMASSA

Tässä sitä uidaan koiraa kun muita tyylejä ei oo ehitty vielä harjotella. Isäntä laski mut veteen ja siitä alkoi polskiminen kohti laituria. Kolme pikku pätkää. Se olikin ihan riittävästi eka kerraksi.

Sitten kuivateltii laiturilla auringon lämmössä...:)

Utu tykkää soutelusta ja lähti mukaan kun venettä loiskuteltiin rannan tuntumassa. Emäntä yritti laiturilla kutsua. Utu kurkkikin veneen reunan yli muttei tohtinut hypätä.

Isäntä avusti mut veneestä uimaan. Tässä sitä tullaan kohti laituria.

VAELLUS KOMULANKÖNKÄÄLLE

Aamupalan jälkeen suuntasimme koko porukalla kohti Komulanköngästä. Aina se vaan on niin mukavaa päästä metsään juoksemaan.

Neljän kilometrin vaelluksen jälkeen pääsimme syömään eväitä ja levähtämään.

MÖKKILAITURILLA

Päästiin Nellin kanssa vielä iltalenkille ja tutusteleen laituriin.

Emäntä puki mulle veneilyliivit ja käytiin pieni kierros järvellä. Otettiin ihan rauhassa ensimmäinen veneily, vaikka vähän jännitti.