GIERRAT Y-PENNUT SYNTYIVÄT

Muutaman tunnin ikäiset vauvelit syömässä.

Nellin kasvattajalta tuli tänä aamuna tämä kuva iloisten uutisten kera. Kolme neitiä ja kaksi pientä herraa on syntynyt. Sekä emä että pennut voivat hyvin.

Ensimmäisen pentueen synnyttänyt Nelli on hieman hämmentynyt tapahtuneesta. Emäntä pääsee kurkkaan pentuja kunhan Nelli on saanut levähdettyä.

PENTULOMA ALKAMASSA

Täällä sitä köllötellään. Sitten vähän levähdetään. Välistä oikaistaa kyljelleen ja taas pötkähdetään. Aamulla ei jaksais oikein vessalenkillekään lähteä.

Huomenna sitten alkas pentuloma kasvattajan luona. Taas vähän haukottaa. Täytyy jatkaa unia.

PENTU UUTISIA

Täällä on jo tovi seurailtu raskauden merkkejä. Nelli on pyöristynyt ja enää viikon kotosalla ennen kuin lähtee pentulomalle kasvattajan luo pariksi kuukaudeksi.

Kovasti nyt on köllötelty ja otettu nokosia. Ulkonakin pitää käydä hieman tiheämpää. Saa nähdä monta pentua pieneen masuun on mahtuu.

Kohta Utu saa hetken olla ainoa koirana. Pitää totutella olemaan ihan yksin kotona. Siinä sitä on sitten ihmettelemistä uudessa roolissa talon ainoana vahtina.

RAUHALLISTA JOULUA!

Tässä sitä vielä joulua odotellaan! Käytiin Oulussa koirien joulukävelyllä. Olihan siellä koiria! Täällä Iissä kun ei välttämättä lenkillä tuu yhtään koiria vastaan! Joskus ehkä yks koirakko. Harvemmin sen enempää. Vaikka mekin käydään ainakin se kolme kertaa päivässä ulkoilemassa. 

Taas se emäntä tullee räpsiin kuvia kesken nokosten! Nyt kovasti jännätään, kun Nellillä alkoi juoksu. Tarkoitus oisi tästä juoksusta yrittää pentuja. Matokuuri on nyt syöty ja rokotukset on ajantasalla. Nyt laskelmoidaan vaan milloin oisi sopiva treffipäivä! =)

Kuusentunnelmaa! Vielä vietetään rauhassa joulua kotosalla. Mutta heti joulun jälkeen käydään vähän treenaamassa näyttelyyn ja tammikuussa ajellaan sitten porukalla Kajaaniin.

Edelleen ollaan oikein hyviä koirakavereita, vaikka väliin täytyy vähän kilpailla rapsutuksista ja huomiosta!

Hyvää Joulua!

KUPSON KUTSU VAELLUS

Ihanainen syysaamu mökkilaiturilla. Päästiin emännän ja isännän mukaan pohjoiseen. Muita ihmisiä ei ole lähettyvillä, joten meillä koirilla on vapaus juoksennella miten vain halutaan.

Ja tietysti sitä täältäkin löytyy luontopolku. Alussa vähän pidettii palaveria. Tarkoitus oli että ollaan koko reissu vapaana. Kun emäntä puhaltaa pilliin on kaikkien piilossa olevien tultava sitten paikalle. 

Nelli toki seurasi tiukasti kannoilla. Utu teki välillä omia pieniä spurtteja ja hävisi välillä näkökentästä, mutta tuli tietenkin sovitusti paikalle kun kuuli pillin äänen.

Ensimmäinen etappi oli Keidas. Me koirat saimme kisuta ja tutkia paikkoja kun ihmiset pitivät evästaukoa.

"Lappi mun, rakastun yhä aina uudestaan, korpimaata taivallan, pitkos puita vaellan, osa jylhää maata olla haluan." 

Keskeltä metsää löytyi erämaa sauna, jota sitten ihmiset lämmitteli. Meillä koirilla alkoi hiukan jo unettaakin. Tuli varmaan kuljettua ainakin kaks kertaa pitemmästä kuin emäntä ja isäntä.

Onnellinen mutta jo hiukan väsynyt Utu. Täällä metsässä niin omassa elementissä. Vähän on turkkiin tarttunut lehtiä, oksaa ja jäkälää. Jalatkin on värjäytyneet violetiksi ylikypsien mustikoiden särkyessä juoksun tiimellyksessä.

SYKSYN KUULUMISIA

Kesälomat on vietetty ja nyt ollaa taas syksyssä. Tää syksy on munki elämässä vähän erilainen, ku emäntäki lähti töihin. Ihan tässä oon sitten itekki tehny pientä urasuunnitelmaa. Jos nyt ensin alottas vahtikoirana.

Emäntä totesi tuossa loppu kesästä ettei me grosspitzit pelkkiä seurakoiria olla. Ainakin pupun jäljet tuolla metässä kovasti kiinnostaa. Kuono toimii hyvin. 

Meillä on nyt sitten oikein mukavanlainen päivärytmi. Seittemältä aamulla päästää heti pitkälle pöyrälenkille. Sen jälkeen aamupala.

Tähän vahtikoiran toimenkuvaan kuuluu seurata, että koululaiset selviää kouluun. Ja puolen päivän tietämissä otan ensimmäiset koululaiset vastaan. Ne käyttääkin sitten pienen lenkin. Neljään mennessä on isäntä ja emäntäkin kotona ja vietetään iltaa ihan koko perheellä.

VAELLUSPÄIVÄ

Tänä kesänä ilmat ovat suosineet meitä turkillisia. Niinpä ihan heinäkuusta löytyi sellainen päivä että pääsimme isännän ja emännän kanssa vaeltamaan päiväksi. Reitillä emme tavanneet muita vastaan tulijoita joten juoksimme ihan vapaana koko matkan. 

Saarisen kodan vieressä on kirkasvetinen vesistö. Olipas raitista vettä. Isäntä ja emäntä ui ja me koirat toimimme rantavahteina.

Taas sai isäntä ja emäntä ihmetellä miten tarkka kuulo meillä on. Kodan sisällä söimme eväitä niin ilmoittelivat seset kyllä ulkona liikkujat, vaikka meillä ihmisillä ei ollut tulijasta vielä aavistustakaan. 

Kun näin hyvät vahdit on, niin poikkesimme vielä Kallioselässä erämää saunassa. Hyvät löylyt on! Suosittelen!!! Vaeltakaapa Kallioselkään saunomaan. Paikasta löytyy saunan lisäksi kaivo, autiotupa ja hyvin varusteltu kota.