tiistai 18. maaliskuuta 2014

UNNA KYLÄILEMÄSSÄ

Meille tuli vieras viikonlopuksi kylään! Sen lempipaikka meidän talossa on keittiöonpöydän alla. Tässä otetaan yhessä nokosia. Alan olla siihen jo vähän tottunut.Mää oon kuitenkin sitä mieltä että oon tämän paikan pomo ja vastuussa alueen vartioinnista.

Jämpti tai ei, ei se saa toisten leluihin koskea tai mennä makuuhuoneisiin. Ei sekään oo kiva että alkaa mielisteleen mun emäntää tai isäntää. Saati sitte se että kun mulle heitetään keppi ni kuvittelee sen itelle ottavansa.

Lelut emäntä nosti pois. Mutta siihen piti tottua että emäntä ja isäntä ite päättävät ketä haluavat rapsuttaa. Rapsutuksia saa tasasesti kaikki lähellä olevat. Ei haukuta eikä irvistellä.

Nellistä on kehkeytynyt Utun myötä aika periksi antamaton kunkku, joka pitää puoliaan isonkin koiran eessä. 

Aluksi meitä kyllä hirvitti. Unna on aika jättiläinen. Rodultaan jämtlanninpystykorva. Meitä siis huikeesti korkeempi. 

Meistä tuntui että Unnalle pittää haukkua. Varsinkin Utua kauhistutti Unnan suuri koko. 
Utu menikin monesti penkin alle piiloon. 
Lopulta Utu tottui ja kävi haastaan Unnaa leikkimään. Emäntä joutui koko ajan valvomaan ettei leikit mene liian rajuiksi. Unnakaan ei ole kuin yksi vuotias ja leikkisi oikein mielellään.


Kun Unna levähtää on hyvä hetki tulla nuuhkimaan ja tutustelemaan. Emännän meilestä mun pitäs saada nyt paljon uusia koirakavereita.

Oon tosi kiinnostunut Unnasta vaikka väliin ei tiedä miten oikein suhtautuis. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti