KEPPEILYÄ

Keppi on kunkulla. Meijän keppeilyssä on semmoset säännöt että keppi, joka ei ole kenenkään hallussa ei oo kiinnostava.

Lentävät kepit arvioidaan tilanteen mukaan; Saako keppi lentäessään riittävää mielenkiintoa leikkiin osallistujilta.

Nykyään uskaltaudun joskus härppimään Nellillä olevaa keppiä. Ja jopa tarttumaan siitä kiinni. Nelli on kyllä aika ärhäkkä ja vikkelä kun sille päälle sattuu. Ei sitä vielä juoksemalla kiinni saa.

Nelli vie kepin turvaan ja sitte mää mietin kiinnostusinko emännän heittämästä kepistä vai tekisinkö yllätyshyökkäysen Nellin pesälle.

Meillä on nyt hiihtoloma ja lapset on kotona. Kävin koululaisten kanssa lenkillä ja nyt on vedetty rundia pitkin pihaa. Lumi on tarttunut paakkuina turkkiin.

Pittää tehä taas kierros.

Pakko kaivaa. Tuoksuu niin hyvälle.

Tässä sitä ollaan koko pää kuopassa.

Emännän arvion mukaan oon iso vauva. Hyvin leikkisä ja energien. Sanon kyllä isosti jos haluan jotain. Ymmärrän kiellon, jos jotain tavaraa ei saa ottaa.

Aamusin oon tosissaan hellyyden kipeä. Päivällä taas riittää vauhtia enkä paljo ehdi olla rapsuteltavana. Mutta osaan myös hienosti rauhoittua.